tiistai 16. toukokuuta 2017

13. Koirat treenaa

1.
Viime viikko kului piinaavien histologian mikroskopointien kanssa! Järkevä ihminen olisi tehnyt niitä koko kevään pienissä pätkissä, mutta mikäs sen hauskempaa kuin jättää kaikki aina viime tippaan ;) 

2.
Koirat on jäänyt viime aikoina ehkä vähän taka-alalle tässä varsahömpötyksen keskellä. Treeneissä ollaan kuitenkin käyty normaalisti ja epiksissäkin on tullut pyörähdettyä. Toukokuun ensimmäisellä viikolla oli Pablon kevään viimeiset koulun koirakerhon K9:n agitreenit. Vikojen treenien kunniaksi Brunokin pääsi mukaan hallille ja napattiin pojista aika kivoja kuvia, joilla postauskin on kuvitettu. Kaikki kuvat on ottanut ihana treenikaverimme Kata.  


3.

4.
5.
6.
Vähän harmitti, että kyseessä oli Pablon vikat ohjatut treenit ja näillä näkymin Pablon agiharrastus jatkuu ainakin ohjattujen merkeissä vasta syksyllä. Pablolla on ollut välillä vähän motivaatio-ongelmia treeneissä, mutta näissä vikoissa treeneissä P kyllä ylitti kaikki odotukset ja saatiin jopa kommentti: "Sehän alkaa jo näyttää ihan agilityltä!". Pikkuhiljaa siis ollaan edetty P:n kanssa ja hyvinä päivinä sen kanssa tekeminen on kyllä niin palkitsevaa! 
7.
Viime viikolla pyörähdettiin poikien kanssa Konalassa Koirakoulu Taitoa Tassuihin supermölliepiksissä. Pablon ensimmäinen startti oli aikamoinen fiasko, mutta toisella radalla tuloksena olikin yllättäen puhdas rata ja kaiken lisäksi vielä toinen sija!
Bruno suoritti tasaisen varmasti, mutta oli vähän hidas ja jäi juuri palkintojen ulkopuolelle 4. sijalle.

8.
Brunolla alkoivat viime viikolla kesäkauden treenit uuden kouluttajan kanssa. Ohjaaja oli ekoissa treeneissä vähän jäässä jännityksestä, mutta eiköhän se taas hellitä tässä ajan kuluessa. 
9.
Tänään Bruno kävi fysioterapeutilla, koska se on liikkunut vähän jäykästi ja hakee välillä radalla ponnistuspaikkaa ennen hyppyä. Tottakai Bruno onnistui tänään saamaan pienen haavan tassuunsa juuri ennen fyssarikäyntiä ja herra DramaKing päätti esittää ihan kolmijalkaista vastaanotolla! Fyssari oli kuitenkin hyvin ymmärtäväinen ja sai tutkittua B:n ilman sen kummempia ongelmia. Huomattiin, että Bruno ponnistaa vasemmalla takajalalla huonommin kuin oikealla. Myös selkä oli aika toispuoleisesti jumissa. B on rakenteeltaan aika etupainoinen ja saatiinkin hyviä jumppaohjeita jatkoon. 

10.
Perjantaina onkin jännä päivä kun mennään Brunon kanssa vihdoin virallisiin röntgenkuvauksiin! Aion kuvata koko koiran läpi eli kyynärät, lonkat ja selkäkuvat, lisäksi Brunolle tehdään polvi- ja silmätarkastukset. Toivotaan, että tulokset on hyvät ja meidän agilityura saa jatkua! 

11.
12.
Ensi kerralla palaillaan varsakuulumisten kanssa!
13.
Bruno taitaa päästä nyt kyllä pienelle laihikselle! ;)

maanantai 1. toukokuuta 2017

12. Sain nimen hauskimman...

... Caapo!

1.
Päikkärit 25.4.2017
 Pikkujätkä on tänään maanantaina 1.5 jo 10 vuorokauden ikäinen. Kaikki on sujunut oikein hienosti ja lapsi on vihdoin saanut myös nimen! Caapo valikoitui kutsumanimeksi pitkän pohdiskelun jälkeen. Virallinen nimi julkistetaan vasta kun Hippos on sen hyväksynyt rekisteriin. 
2.
25.4.2017
3.
25.4.2017 
Fleecie ja Caapo ovat päässeet ulkoilemaan päivittäin ja viihtyvätkin nykyään tarhassa hyvällä ilmalla jo reilun tunnin kerrallaan. Koska tarhat on aika märässä kunnossa tällä hetkellä ei haluta pikkupojan makoilevan siellä ollenkaan. F ja C ovat ulkona siis vain sen aikaa kun pikkutyyppi jaksaa olla jaloillaan. Lapsella on ihan hurjan paljon energiaa ja ulkona juoksentelu onkin ehdottomasti päivien kohokohta. 

4.
26.4.2017

5.
26.4.2017
6.
"Lapsi hidasta jo"
26.4.2017 
7.
26.4.2017
8.
26.4.2017
9.
26.4.2017
10.
26.4.2017
11.
26.4.2017

12.
26.4.2017

13.
26.4.2017

14.
26.4.2017

15.
Äidin takaa on hyvä irvistellä!
26.4.2017

16.
Fleecie on niin kaunis!
25.4.2017
Pukittelun jalon taidon pikkutyyppi on hallinnut jo heti ensimmäisestä päivästä asti. Takapää on ajoittain aika kevyt myös karsinassa ja jos herran maitobaari hetkeä häiritään saattaa tulla aika kiukkuista palautetta. C on kuitenkin tosi rohkea ja ajoittain ihan kiinnostunut ihmisestä kovinkin paljon. 
Vappuaattona ulkoiltiin astetta talvisemmissa maisemissa, mutta tänään lumet ovat onneksi sulaneet jo pois.
17.
30.4.2017 
18.
Pois alta risut ja männynkävyt!
30.4.2017

19.
äkkijarrutus...
30.4.2017 
20.
... kääntyyyy...
30.4.2017
21.
...vieläkin kääääntyyyy...
30.4.2017
22.
... ja vauhdilla toiseen suuntaan!
30.4.2017
23.
Kovin on kevyt perä pienellä!
30.4.2017
24.
30.4.2017
25.
Vakavaa hommaa tämä juokseminen!
30.4.2017
26.
Minne lapsi edellä, sinne äiti perässä.
30.4.2017
27.
30.4.2017
28.
30.4.2017
29.
Äidin takana on paras paikka kurkkia!
30.4.2017
Aika on mennyt kauhean nopeasti ja lapsi tuntuu kasvavan silmissä. Toivotaan, että kevät etenisi nyt vauhdilla ja tyypit pääsisivät jo pian laitumelle!


Hauskaa vappua kaikille!


maanantai 24. huhtikuuta 2017

11. Hän on täällä!

Maha to 20.4
335 vrk
Tissit pe 21.4
Viime viikko kului jännityksen vallitessa kun Fleecie näytti niin valmiilta ja maidon pH vaihteli 6 ja 7 välillä. Torstai aamuna oltiin ihan varmoja, että ensi yönä se tapahtuu, mutta illalla Fleecie olikin ihan normaali ja päädyin kuitenkin kotiin nukkumaan. Perjantaina kun menin tallille Fleeciellä oli tisseissä jo maitotipat, mutta illan tullessa se söi normaalisti eikä vaikuttanut mitenkään normaalista poikkeavalta. Lauantai aamuna piti herätä aikaisin töihin, joten pienen arpomisen jälkeen päätin kuitenkin jäädä kotiin yöksi ja toivoa, että synnytys olisi vasta seuraavana yönä. Puhelin kuitenkin soi perjantaina klo 22.10 kun synnytys alkoi. Onneksi olin jo ehtinyt pakkaamaan lauantain työkamat valmiiksi, joten ne mukana lähdin aika vauhdilla kohti Pornaisia. Meiltä on tallille reilu puolen tunnin ajomatka ja perille päästyäni synnytys oli jo ohi. 




Klo 22.40 syntyi oikein terhakka ja hyväkuntoinen orivarsa.

Ensimmäinen kuva vastasyntyneestä
ikää noin puoli tuntia
21.4
Myöhästyin noin 5 minuuttia ja tallille päästyäni Fleecie ja varsa makasivat molemmat edelleen ja napanuora oli yhä kiinni. Varsa oli aika iso ja tallimme eläinlääkärin oli vähän pitänyt auttaa synnytyksessä, mutta muuten kaikki oli sujunut hienosti! Varsa pyrki ensimmäisiä kertoja seisomaan jo puolen tunnin ikäisenä, mutta suuren kokonsa vuoksi nousi pienellä avustuksella vasta parin tunnin ikäisenä. Imurefleksi oli voimakas ja tyyppi yritti löytää maitoa niin äitinsä päästä, omista polvistaan kuin seinästäkin. Koska nousemisessa kesti niin kauan annettiin ensimmäiset ternimaidot tuttipullosta n. kahden ja puolen tunnin ikäisenä. Kävimme auttamassa varsan uudelleen ylös ja tissille noin tunnin päästä ensimmäisestä juomisesta. Sen jälkeen reipas lapsi hoiti juomisensa omatoimisesti. Jälkeiset tulivat ehjinä ulos jo reilu kahden tunnin päästä varsomisesta ja painoivat 5,8 kg! 

Niin komea vielä märkänä
Pojan vasen silmä vuosi hieman ja huomattiin alaluomen kääntyneen hieman sisäänpäin. Tätä kutsutaan entropiumiksi ja se voi vaatia joskus tikin laittamista, jotta luomi korjaantuu paikalleen. Jätkä ei kuitenkaan mitään tikkejä tarvinnut vaan luomi palautui kun se korjattiin manuaalisesti kahteen kertaan oikeinpäin.


Tässä näkyy hyvin tuo vuotava silmä





Aamulla lähdin tallilta suoraan töihin vain parin tunnin katkonaisilla yöunilla. Työpäivä meni kuitenkin aika mallikkaasti ja kassakin täsmäsi vuoron loputtua. Tallilta tuli illalla viestiä, että vasta-aine testi antoi hyvät tulokset ja sain mennä hyvillä mielin nukkumaan jo puoli kahdeksalta kun pääsin töistä kotiin.

Sunnuntaina suuntasimme tallille vasta hieman myöhemmin päivällä, sillä aamulla satoi lunta. Lapsi oli reipastunut kauheasti reilussa vuorokaudessa ja ylösnouseminen sujui jo hienosti. Koska iltapäivällä paistoi jo aurinko pääsivät hevoset hetkeksi tarhaan. Riimun laitto ensimmäistä kertaa sujui ilman ongelmia, joskin sitä piti vähän ihmetellä. Pikkumies käveli hienosti ja rohkeasti ensimmäistä kertaa ulos tallista suureen maailmaan. Tarhassa piti hetki ihmetellä maailman menoa, mutta sitten jo paineltiinkin tuhatta ja sataa menemään niin että Fleecietä vähän hirvitti. Kaksikko ehti olla ulkona n. 15 minuuttia kunnes lapselle tuli väsy ja pääsivät takaisin talliin. Tyypit muuttivat varsomiskarsinasta kameroiden alta melkein yhtä ulkokarsinaan ja viihtyvät siinä oikein hyvin.













On ne niin rakkaita molemmat
Tänään maanantaina ehdin tallille vasta koulun jälkeen illalla. Kaksikko oli ollut ulkona jo aiemmin päivällä ja pikkumiehellä oli kuulemma riittänyt kunnolla virtaa. Jätkälle oli kehittynyt myös hienosti omia mielipiteitä ja hän komensi Fleecietä minkä kerkesi. Mamma kuitenkin laittoi pienen pojan hienosti kuriin ja järjestykseen. 

Nimeä pikkumiehellä ei vielä ole, mutta eiköhän asia korjaannu tässä lähipäivinä.